Vuoden 2024 matkailututkimukset paljastavat, että Suomen alueilla matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat hyvin eri tavoin. Yleisesti kotimainen matkailukulutus on kärsinyt
talouden epävarmuudesta, mutta ulkomaisten matkailijoiden kulutus ja yöpymiset ovat nousussa, paikoin jopa yli pandemiaa edeltäneiden tasojen.
Kasvua Lapissa ja Länsirannikolla
Rovaniemellä matkailu toimii vahvana talouden veturina: välitön matkailutulo nousi 361 miljoonaan euroon (+15 %), ja kokonaisvaikutus oli jo lähes puoli miljardia euroa. Työllisyysvaikutukset ovat merkittävät – matkailu vastaa yli yhdestätoista prosentista alueen työpaikoista.
Raumalla matkailutulo kasvoi maltillisemmin, mutta positiivinen suunta on selvä. Alueen matkailu toi 39,8 miljoonaa euroa välitöntä tuloa ja työllisti yli 200 henkilötyövuotta. Yöpymiset lisääntyivät yli seitsemän prosenttia, ja erityisesti ulkomaalaisten osuus vahvistui.
Enontekiöllä matkailun merkitys korostuu: matkailutulo kasvoi lähes kuusi prosenttia ja työllisyysvaikutus kattaa jo 80 % kaikista alueen henkilötyövuosista. Ulkomaiset yöpymiset nousivat yli 20 prosenttia.
Haasteita Etelä-Suomessa
Turun seudulla välitön matkailutulo jäi 426 miljoonaan euroon, mikä merkitsi selvää laskua erityisesti Turussa ja Naantalissa. Päiväkävijöiden väheneminen ja kotimaisen kulutuksen varovaisuus painoivat tuloksia, vaikka Paraisilla kirjattiin jo lähes 50 miljoonan euron matkailutulo.
Porvoossa matkailutulo laski lähes -18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Silti ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi ja viipymä piteni, mikä kertoo kaupungin houkuttelevuudesta kansainvälisesti.
Kangasala puolestaan osoitti resilienssiä – matkailutulo pysyi vuoden 2022 tasolla, vaikka monilla muilla paikkakunnilla lukemat laskivat. Paikalliset käyntikohteet, kuten Arboretum Frick ja Vehoniemen automuseo, vetivät yleisöä.
Raaseporissa matkailutulo kasvoi lähes 15 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Välitön matkailutulo on on raportin mukaan samaa tasoa kuin Naantalissa ja Raumalla. Kotimainen matkailu muodostaa edelleen pääosan, mutta sesongin pidentäminen nähdään tulevaisuuden kasvun edellytyksenä, kertoo Visit Raaseporin matkailukoordinaattori Pia Ewalds.
Yleinen kehitys: ulkomainen kysyntä vahvistaa
Visitoryn selvitysten mukaan tutkittujen alueiden matkailutulo laski keskimäärin 4,4 %. Kotimainen kysyntä on heikentynyt, mutta ulkomaiset matkailijat kompensoivat osittain laskua: rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 10 % ja rekisteröimättömät jopa 33 %. Monilla alueilla ulkomainen kysyntä ylitti jo vuoden 2019 tason.
Tulokset vahvistavat, että kansainvälisten markkinoiden merkitys kasvaa. Alueet, joissa ulkomaisia matkailijoita houkutellaan onnistuneesti, menestyvät paremmin. Kotimaisen kysynnän hiipuessa matkailun aluetaloudellisten hyötyjen turvaaminen edellyttää strategista panostusta sesonkien pidentämiseen, palvelutarjonnan monipuolistamiseen ja kansainväliseen markkinointiin.
